KONKURSSI -YKSI TARINA SEN TAKAA
Näistä asioista ei yleensä puhuta, konkurssista, ei ainakaan tällä tavalla. Konkurssi kertoo aina epäonnistumisesta. Se on häpeä sekä sen myöntäminen vaatii rohkeutta. Konkurssi koskettaa aina monia. Ihmisiltä menee työpaikat, toimittajat ja yhteistyökumppanit eivät saa rahojaan toimittamistaan palveluista tai tavaroista. Omistajat menettävät konkurssissa sijoittamansa varat ja yksityishenkilöillä kaatuu suuria summia henkilökohtaisia lainoja niskaan. Tässä on myös paljon työtä takana, se valuu vessanpöntöstä alas. Tämä on minun yksityinen tarinani konkurssista. Se on avoin ja sen kirjoittaminen satutti. Kyse on aina kuitenkin ihmisistä ei vain bisneksestä, vaikka näin sanotaankin. Kirjoitan tämän siksi, että joku muukin voisi oppia tästä jotain. Painan sähköpostin lähetä-nappulaa. Kello näyttää tasan klo 15.00. On kesäkuu. Katson ulos ja näen taivaalle kertyneet isot mustat pilvet. Kohta varmasti sataa ja kovaa. Suomessa oli historian aurinkoisin ja helteisin toukokuu ja ih